IHMISESTÄ YKSILÖNÄ JA LAJINA

Tähän osioon voitaisiin myös uppoutua loputtomiin - ja jokainen voi peilistä katsoa parhaan asiantuntijan, kunhan on rehellinen.

Niin, tuo vimosin onkin yleensä se kaikkein hankalin. Ihminen on erinomainen valehtelija - ja ennenkaikkea itselleen.

Seuraavassa ehkä teksti onkin enemmän itsepohdiskelua, mutta luulen että sieltä moni asia saattaa kuulostaa tutulta. Ja jos ei, niin sitten saatte hyvä naurut.

 

PIKALINKIT ERI OSIOIHIN

 


 

KATASTROFIN KOHTAAMISEN VIISI VAIHETTA

  1. Kieltäminen: Ei tämä ole ongelma. Kyllä tällaisesta on ennenkin selvitty. Tiedemiehet keksivät jotain. Markkinat pelastavat. YK auttaa. Valtio maksaa. En minä voi tehdä mitään. Mitähän televisiosta tulee? Big brother on aina ollut mielenkiintoinen.
  2. Viha: Tämä on tuon (kuka/mikä tahansa kelpaa) syy. Poliitikot ovat hyödyttömiä. Miksi tästä ei ole kerrottu? Hahahaa, pankkiiri jäi auton alle, oikein sille. Ei minulta voi vaatia näin paljon! Jonkun toisen pitää maksaa! Ei tämä ole minun syy...
  3. Neuvottelu: En minä ole tehnyt mitään väärää, minun pitää saada omani takaisin. Eihän tässä voi enää huonommin käydä, ollaanhan pörssissä jo tultu niin paljon alaspäin - kyllä se NYT lähtee taas nousuun. Jos minä teen vähäsen, näin - vaihdoin energialampun, eikös se ollut hyvä? Nythän minä voin taas jatkaa entisillä linjoilla, minä olen tehnyt jo oman osani. Eikös sieltä tieteen alalta pitäisi tulla uusia NNNa auttamaan tehokkuudessa, valinnan vapauksissa, mahdollisuuksissa jne.
  4. Masennus: Pää pensaaseen,ehkä tilanne helpottaa kun en ajattele sitä (kannattaa muistaa, että joku voi lipoa huuliaan katsoessaa pensaasta pilkistävää kannikkaa). Ehkä joku muu hoitaa homman, kun minä en jaksa. En minä voi tehdä mitään. Olisiko lääkkeistä apua, prozac'ia on kehuttu. Mitähän televisiosta tulee?
  5. Myöntyminen: Niin, taitaa se asia olla sittenkin näin (valitse tapahtuma) ja ehkä asialle pitää ihan henkilökohtaisesti alkaa tekemään jotakin. Tämä vaihe tulee vastaan yleensä vasta sitten kun todellisuus on lyönyt kakkosnelosella otsaan ja kovasti. Esimerkkejä lopullisista tapahtumista: läheinen on kuollut, lääkärin tutkimuksessa todetaan syövän edenneen terminaalivaiheeseen, pörssi sukelsi pohjalle omista toiveista ja uskomuksista huolimatta, bensaa ei saa huoltamolta kun se Peak Oil olikin totta jne.

Kuulostaako tutulta? Tämä 5-kohtainen lista on tullut vastaan useammassakin yhteydessä ja kuvaa erinomaisesti ihmisen käyttäytymistä ongelmatilanteessa.

Pienet ongelmat voivat yksilölle olla isoja, mutta yleensä niistä yhteisö selviää ilman isompia ryppyjä. Näitä pohtiessa tulee mieleen Douglas Adams'in "jonkun toisen ongelma"-kenttä. Sellaisen kun keksisi, niin sinne vain kaikki pulmat. Luulen, että asiakkaita riittäisi.

 

Kun on tarpeeksi isosta ongelmasta kysymys, niin on yhä vaikeampi syyttää muita - ainakaan saman valtion sisällä. Siinä vaiheessa tarvittaisiin rohkeita naisia ja miehiä kantamaan vastuuta, mutta pahoin pelkään että energiaongelmien kohdalla toiminta hyytyy suuressa määrin vaiheisiin 2 ja 3.

Yksilön kohdalla voin sanoa, että koko valikoima tulee helposti käytyä läpi. Välillä voi pompata taas aikaisempaan kohtaa jne. Valitettavasti 4-kohtaan luulen monen sortuvan. Suomalaisen mielenlaadun huomioiden, niin viuna ja lääkkeet taitavat houkutella vähän turhan hyvin.

Nyt jos kuitenkin pääsee "maaliin", niin on oikeasti mahdollista tehdä jotain. Pitää vain olla rohkea ja ennakkoluuloton... hmm, tuo taisi kuulostaa vähän liian helpolta?

 

Olen sitä mieltä, että ILMAN RIITTÄVÄÄ TIETOA MONELLE KUVAANNOLLINEN SEINÄÄN JUOKSEMINEN ON VÄISTÄMÄTÖNTÄ. Toivon voivani auttaa tarjolla olevan tiedon suhteen, koska rehellisesti sanoen sinne omaan poteroon jääminen ja syvemmälle kaivautuminen on HOUKUTTELEVAA.

Jossain yhteydessä luin tähän sopivan ajatuksen "Deal with reality or reality will deal with you" eli toimi todellisuuden mukaisesti tai todellisuus palauttaa sinut reaalimaailmaan.

 


 

NYKYIHMINEN

Ihminen on erittäin itsekeskeinen otus ja harvemmin ajattelee, että ihan yksinkertaisissakin asioissa voi olla monenlaisia ajatuslähtökohtia. Seuraava kartta varmaan hyvin selittää tätä - ihan heti en itse ajatellut, että karttaakin voi pitää ylösalaisin - ja se on ihan luonnollista.

 

Australian_kartta

Kuva 1. Maailmankartta Australiasta katsottuna. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

 

Nykyihminen on ennenkaikkea laiska eläin. Autoon on jokainen tottunut - ja johonkin kun tottuu, niin siitä on vaikea päästää irti (jaa, taidamme olla melkoisia narkkareita?).

Miksi tehdä mitään radikaalia muuttaakseen tottumuksiaan? Varsinkin kun kaikki muutkin näyttävät jatkavan entiseen malliin. Sitä paitsi minullehan voidaan nauraa.

"Ei pidä panikoitua ja tehdä äkkiratkaisuja", "hiljaa hyvää tulee", "tämä on vain kausittaista" - ks. edellä. Nimimerkillä "näin minäkin".

 

Ihminen tänä päivänä ajattelee lähes yksinomaan lompakon kautta. Hyvin harva on valmis tekemään muutoksia ellei siitä koidu taloudellista hyötyä - nyt tai jonkun ajan päästä.

Näin ollen jos halutaan tehdä isoja yhteiskunnallisia muutoksia, niin ohjaus on tehtävä lompakon kautta. Suostuttelemalla tai pelottelemalla. Valitettava tosiasia.

 

Ihminen on myös lajina optimisti ja erinomaisen mukautumiskykyinen. "Ennenkin ollaan selvitty" ja teknoutopia on meihin iskostettu koulun penkiltä alkaen.

Tekniikan siunausta ja oleellisuutta vahvistetaan jatkuvasti massamedian signaaleilla: elokuvat, tv-mainokset jne. ovat yhä näyttävämmän näköisiä. Nehän ovat niin todellisen näköisiä, että kyllä ne kohta OVATKIN todellisuutta. Mutta on hyvä kuitenkin muistaa, että TEKNOLOGIA EI OLE ENERGIAA - energia on kerättävä jostakin.

Talousnerot kautta maailman ovat ajaneet systeemiä lyhyen tähtäimen voitto mielessä talloen kaiken muun mennessään.

 

Maailmalla tulevaisuuden suunnittelu on yksilöitä myöten useimmiten vain positiivisen oletuksen mukainen: ensi vuonna liikkeen tuotto kasvaa, laajennamme, saan palkankorotuksen, sijoitusteni arvo nousee, ensi lomalla sitä ja sitä jne.

Harvemmin ennakoidaan työttömyyttä tai taloudellisia ongelmia - ja jos niitä tulee, niin ne halutaan unohtaa nopeasti, kun niistä on päästy. Täysin ymmärrettävää ja tämä onkin suojelumekanismi mielenterveyden puolesta.

Valitettavasti tämä toiminta ei tietenkään suojele mitenkään, kun reaalimaailmassa tapahtuu päinvastaista.

 

Nykyihminen on massaeläin, vaikka vimosen sata vuotta on median kautta meitä on koulutettu yksilöllisyyden ihannointiin.

Massakäyttäytyminen näkyy monessa, ennen kaikkea tämän päivän yhteiskunnan pumppaavassa sydämessä, pörssissä. Hurmos/depressio kun iskee, niin pörssin loputtomaan nousuun/ ennennäkemättömään syöksyyn uskoo suurin osa - ja seuraukset ovat ylilyöntejä milloin mihinkin suuntaan.

Erityisesti valtamedia ruokkii tätä toimintaa - ja on yleensa auttamattoman myöhässä. Useampikin sijoitus-guru on sanonut, että sijoituskohteesta pitää vaihtaa toiseen, kun media alkaa sitä kehumaan. Median toimintaa tietysti ohjailee paljolti se, mikä maksaa heidän palkkansa eli mainostajat.

 

Nykyihminen sikiää siinä kuin mikä muu laji tahansa. Viimeiset 200 vuotta on ollutkin aivan ennennäkemätöntä ihmisen historiassa - eikä ole sattumaa, että hiili käynnisti teollisen vallankumouksen, jota öljyn avulla on jatkettu. Ihmistä voisikin ehkä kutsua homo carbonukseksi tänä päivänä.

 

ihmisten_sikiaminen

Kuva 1. Eri fossiilisten energialähteiden käyttöönotto ja ihmisen lukumäärän kasvu maapallolla. Klikkaa isommaksi.

 

Ihmisellä kun ei ole edes luonnollista vihollista rajoittamassa, niin seuraukset ovat sen mukaisia.

Luonnosta ääriesimerkki on ns. Matthew saaren peurojen määrän kasvu 29'stä peurasta (1944) arviolta 6000'en (1963) ja romahdus alle 50'en yhtenä talvena.

Tuolle saarelle tuotiin sotilaskohdan henkilökunnan ruoan monipuolistamiseksi eläimet, joiden annettiin elää ja lisääntyä vapaasti. Kun tukikohta lopetettiin, niin peurat jätettiin oman onnensa nojaan, vain välillä niitä tarkastaen. Saarella ei ollut mitään luonnollista vihollista eläimille ja populaation kasvua seurasi ruoan loppuminen.

Ihminen ei tietenkään tuollaiseen suunnittelemattomuuteen sortuisi. Olemmehan kaukokatseisia ja viisaita, johan nimikin sen sanoo (voiko olla yhtään itsekeskeisempää, kuin ottaa nimekseen "viisas" ihminen, homo sapiens?)

 

Usein puhutaan matelijan aivoista, jotka kehityshistoriallisesti ovat ne perusvaistot, syvimmät ja "puhtaimmat" vaistot.

Eri lähteissä puhutaan 500 milj. vuotta vanhoista rakenteista, pikkuaivoista ja yleensäkin "alemmista" aivotoiminnoista. Lyhyesti siis henkiinjäämisen kannalta oleellisimmat (taistele tai pakene, nälkä on - syö mitä tahansa, parittele riittävästi jne.) vaistot.

Tänä päivänä jotkut filosofit ja muut pää pilvissä kulkijat vakuuttavat, että ihmisyyden kulta-aika on koittamassa. Ehkä niinkin, mutta luulen, että monen asian suhteen ollaan juuri päinvastaiseen johtavan ja TODELLA jyrkän tien partaalla. Kuinka käy on sitten tietysti toinen asia.

 

evoluutio

Kuva 2. Ihmisen evoluutio kaikessa yksinkertaisuudessaan.

 


 

USKONTO

Jo Marx sanoi, että uskonto on huumetta massoille - ja tänä päivänä meidän uskontomme on kasvu.

Se mitenkä fanaattisesti sitä puolustetaan ennakoi tulevien ongelmien ratkaisumalleja. Irvileukana voisin sanoa, että Pyhä Sota Kulutuksen PuolestaTM on varmaan seuraava millä houkutellaan sotureita lipun alle.

Mistään muusta ei puhuta - kestävän kehityksenkin ajatus on "enemmän". Juuri missään ei puhuta tarpeiden vähentämisestä, vaikka sitähän tulevaisuus nimenomaan vaatisi. Olemmehan rajallisella pallukalla - ja vaikka se on iso, niin uskonnollemme se ei ole tarpeeksi iso.

 

Markkinointi ja kristinusko "sopivasti" väännettynä on kouluttanut meidät ajattelemaan enemmän tavaraa, varallisuutta, rahaa jne. statusta on aina parempi - ja itse asiassa osoitus Jumalan suosiosta.

Johan hyvä kirja sanoo, että menkää ja täyttäkää maa - mutta siellä käsittääkseni mainitaan myös, että huolehtikaa siitä. Ensimmäinen osaa alkaa olla toteutettu - miten olisi toisen osan kanssa?

 

Eri uskontokunnilla on myös oma "kaupallinen" ajatus takana, montako kannattajaa minun uskonnollani on? Taas palataan ajatukseen "enemmän on parempi". Tämä tietenkin ilmenee syntyvyyden säännöstelyn tuomitsemisella milloin mihinkin vedoten.

Edellisen kappaleen peura-tarinaan viitaten sanoisin, että luontoäidillä on taipumus korjata populaation tiheyttä jossain välissä.

 

Yksilöllisyyden korostaminen on mielenkiintoinen asia.

Sillä saadaan rivimies/nainen ostamaan koko ajan uusia tuotteita korostamaan yksilöllisyyttään. Mutta auta armias jos oletkin oikeasti yksilöllinen ja haluat tehdä oikeasti jotain erilaista, niin seurauksena on massojen pilkka, pahanilman lintu -nimitykset jne.

Historia on täynnä vääräuskoisten polttamisia ja ristiinnaulitsemisia, toivottavasti noista ajoista ollaan edes hiukan henkisesti kehitytty. Toisaalta tieto tuo tuskaa, joten saa nähdä olenko ukkosen johdattimena jossain välissä. Onneksi minulla on musta pipo joogassa, joten voin levitoida tarpeen mukaan pois alta.

 

Uskonnoissa on erinomaisen hyviä asioita, mutta itsepetoksella niistä saadaan myös uskomattomat työkalut ihan muuhun. Ei uskontoja oikeastaan edes tarvitse vääntää, me haluamme yksinkertaisesti uskoa "parempaan" huomiseen.

Mitä se sitten tarkoittaakin... suurimmalta osalta ihmisiä kysyttynä se taitaisi olla uusi se, uusi tämä, matka sinne, matka tänne jne. Nykyihminen on ennenkaikkea keräilijä.

 


 

ÄITI MAA, GAIA, LUONTOÄITI

Rajallinen pallo tuo tietenkin tietyt seuraukset peliin. Historiasta voi lukea monta esimerkkiä paikallisten yhteisöjen romahduksesta, kun paikallisen alueen kantokyky oli ylitetty merkittävästi.

Tällä hetkellä hyvä kysymys on, että missä koko maailman suhteen kantokyvyn rajot ovat - lähellä? edessä? takana?

Kun mietitään, että fossiiliset polttoaineet ovat miljoonien vuosien varastoitu auringonvalo ja me poltamme ne muutamassa sadassa vuodessa, niin elämme lainattua aikaa.

Fossiilisten polttoaineiden käytön, osakemarkkinoiden ja ihmismäärän kasvu ovat kaikki olleet saman suuntaiset. Ainakin tähän asti - miten jatkossa? Ekonomisti sanoisi, että ei hätää, rahalla saa - mutta onko näin?

 

kulutuksesta

Kuva 3. Erilaisia lukuja viimeisten 250v ajalta (lähde New Scientist). Klikkaa kuvasta suuremmaksi.

 

DOWhistoria

Kuva 4. DOW industrial index 1900-2008 kesä (kuvassa ei näy viime aikojen 8000'n pisteen tapailua). Klikkaa suuremmaksi.

 

FIvaesto

Kuva 5. Suomen väestönkasvu 1750-2000. Ei voi paljon sanoa sotien haitanneen lisääntymistahtia.

 

lannoitteet

Kuva 6. Nykyaikaisten lannoiten ympäristövaikutukset ovat melkoiset. Ympäri maailmaa on paljon alueita, missä valumavesien mukana meriin menee valtavat määrät ruokkimaan leväkasvustoja.  "Positiivinen" puoli tietysti on, että sitten 100 miljoonan vuoden päästä seuraavat hiilivedyt ovat porattavissa silloisille korkeammille eliöille käytettäväksi. Klikkaa suuremmaksi.

 


 

Suosittelen erinomaista BBC'n dokumenttia "The Century of the Self" jokaiselle vähänkin ihmisen ja markkinoiden psykologiasta kiinnostuneille.

 

Kommentoi 

 

KIRJALLISUUTTA

  • Diamond, Jared: Collapse: How societies choose to fail or succeed (2005)
  • Diamond, Jared: Guns, Germs and Steel: The fates of human societies (2005) 
  • Tainter, Joseph: The Collapse of Complex Societies (1988/2009)

 


15.10.2008 02:00 |