Teksti on julkaistu Demari'n verkkolehden mielipidepalstalla lyhennettynä 23.7.2009

ELÄVÄTKÖ SUOMALAISET TALOUSSUMUSSA?

Kerron tässä vierailijakirjoittajana pienessä kolumnissani suomalaismedioiden pohjalta saamistani näkemyksistä. Olen yrittänyt pääasiallisesti pysyä Suomea koskevissa uutisissa, mutta ajoittain vertaan asioita eri puolilla Eurooppaa ja USA:ssakin tapahtuneisiin tapahtumiin. Kolumnissani linkit johtavat suomalaisten eri medioiden tai instituutioiden nettisivuille.

Milloin talouden tsunami alkoi Suomessa?

Talouden sukelluksen voisi ajatella Suomessa alkaneen v. 2007 lopussa, marraskuussa (OMX Helsinki). Suomessa hieman välkympi talousseurailija huomasi jonkinlaisen taitteen tapahtuneen jo Tulikivi Oyj:n  pörssikurssista vuosien 2006-2007 taitteessa. Rakennussektori oli jo piiputtamassa. Herätyskellojen olisi pitänyt alkaa soida! Soitettiinko kelloja?

Pörssi- ja taloussukelluksen edetessä maamme poliitikot antoivat lausuntoja, kuinka Suomessa ei olla lainkaan vakavassa taloustilanteessa. Joskus keväällä 2008 Eduskunnan puhemies, Sauli Niinistö arveli, että taantuma tullee myös Suomeen. Kuitenkin melko vähättelevän tyyppisiä lausuntoja jatkettiin useiden kuukausien ajan ja kansa jatkoi vanhaan tapaansa kuluttamistaan. Ihmiset ostivat yhä suurilla velkarahoilla hulppeita omistusasuntoja ja uljaita citymaastureita. Poliitikkojen kanssa samaa linjaa ajoivat useimmat pankit ja heidän huippuanalyytikkonsa. Joitakin soraääniä alkoi kuitenkin löytyä pikku hiljaa joukoista.

USA:ssa kaatui jättimäisiä toimijoita Bear Stearns, Lehman Brothers ja valtavat asuntoluototuspankit Freddie Mac ja Fannie Mae. Öljy kipusi huimiin korkeuksiin ja lähenteli 150 dollarin tynnyrihintaa kesällä 2008.

Työttömyys rajussa kasvussa

Jo ennen v. 2007 pörssin käännettä ihmisiä irtisanottiin ja lomautettiin töistään, mutta varsinkin vuoden 2008 ja 2009 aikana lomautusaalto on ollut hyvin voimakas, myös irtisanottuja on paljon joukossa. Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa 2009 työttömiä oli 10,9 % eli noin 304 000. Tilastot eivät vielä kerro kovin valtavista työttömyysluvuista, mutta voiko tilastolukuihin täysin uskoa? Parhaillaan (13.7) edetään kesälomien aikaa ja yritykset elävät hiljaiseloa. Talouden näkymät eivät kuitenkaan ole todellisuudessa kääntyneet paremmiksi, päinvastoin yritykset alkavat ilmoitella entisestään huonontuneista tuloksistaan pörssissä. Kun kesälomat päättyvät, lienee edessä uusi lomautusten ja irtisanomisten aalto. Koska meillä onkaan jälleen 0,5 miljoonaa työtöntä? Joko vuoden 2009 lopussa?

Pörssissä laskua, nousua ja taas laskua

Pörssissä lukuisa joukko ihmisiä piti kiinni erilaisista sijoituksistaan, vaikka kurssit sukelsivat kevään 2008 aikana valtaisalla, n. 60% vauhdilla. Monet saivat kokea, lähes kuin toisintona, vuoden 2000 Internet-hypen luoman kuplan puhkeamisen. Joku kenties myi pudotuksen syöksykierteessä omistuksiaan  raskailla tappioilla molemmissa syöksyissä.

Vuoden 2009 keväällä kurssit nostatettiin jälleen uudelleen vauhtiuralle. Alkoi myös uutisointi talouden käänteen tapahtumisesta ja että pahin alkaisi jo olla takanapäin talouden myllerryksessä. Silti yritysten tilauskirjoissa ei näkynyt juuri uusia tilauksia. Ihmisiä irtisanottiin ja lomautettiin samaan hulppeaan tahtiin kuin ennenkin. Valtionvelankin kerrottiin nousevan pian 100 mrd euroon. Samaan aikaan uutisoitiin myös Kiinan halusta saada markkinoille uusi korvaava maailmanvaluutta US-dollarin tilalle.

Mihin pörssin nostatusuutisointi todellisuudessa perustui ja ketkä sen takana olivat? Kuka uudesta noususta hyötyi? Uutta rikastumistilaisuutta odotelleet ihmiset intoutuivat ostamaan pohjilla  olleiden yhtiöiden osakkeita, josta asiasta myös uutisoitiin suomalaisissa medioissa. Yhä useampi intoutui uutisten myötä vielä mukaan. Keväällä alkanut nousu koki lakipisteensä kuitenkin jo kesäkuun alkupäivinä ja sen jälkeen indeksi on pudonnut nyt noin 10% (13.9.).

Kuka laskusta nyt kärsii? Miten käy keväällä mukaan tulleiden rikastumisesta haaveilleiden osake- ja rahastosijoittajien varallisuudelle? Ovatko he ehtineet realisoida omistuksensa voitolla? Kenties he pitävät kiinni omistuksistaan odotellen seuraavaa vielä suurempaa nousua. Tuleeko sellaista koskaan?

Kauppalehden nettisivuilla ja MTV3;n talousuutisissa uutisoitiin näyttävästi 13.9., kuinka Sofia-pankki on myynyt hiljattain pois kaiken osakesalkustaan ja siirtänyt saadut varat lyhyisiin korkoihin. Pankki kertoo näkemyksellään ilmeisen selvästi odotettavissa olevasta pörssisukelluksesta.  Kuinka syvälle nyt pudotaankaan tässä aallossa Helsingin pörssissä?

Nousevatko asuntojen hinnat?

Kesällä 2008 asuntomarkkinat alkoivat hiljentyä, jonka jälkeen hinnat ovatkin sitten v. 2009 kesään mennessä hieman myös laskeneet, mutta toistaiseksi varsin vähän. Mikä asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen hintoja pitää yhä ylhäällä, ikään kuin vastavirtaan? Jotkut kiinteistönvälittäjät ovat intoutuneet uutisoimaan, kuinka nyt on odotettavissa jopa asuntojen hintojen nousua. Mihin tämä tuleva nousu perustuisi? Eikö suunta todellisuudessa talouden muiden faktojen perusteella pitäisi olla ennemminkin alaspäin ja kohta vieläpä hieman reippaammalla vauhdillakin?

Jos yrityksiä kaatuu ja ihmisiä lomautetaan sekä irtisanotaan, eikö siitä ole seurauksena kulutusinnon reipas jäähtyminen ja ennen pitkään asuntolainojen maksuhäiriöt? Tämä ilmiö taas tuonee markkinoille 1990-luvun laman tapaan  asuntojen ja kiinteistöjen pakkohuutokaupat. Näinhän tässä lamassa toimitaan jo monissa muissakin maissa. Olisiko Suomi tässä suhteessa jokin poikkeus? Miksi olisi? Tuskin työttömyysetuuksilla ja peruspäivärahoilla kovin kauan pystytään hoitamaan suurten lainojen lyhennyksiä sekä niiden korkoja. Eivätkä pankitkaan aivan loputtomiin asti veny.

Lisää velkaa ja taas lisää ja taas

Vaikka taloustsunamin alkuaikoina vähäteltiin ongelman vakavuutta, valtiovarainministerimme on sittemmin todennut, että tarvitsemme melko suuren ulkomaanvelkapaketin taloutemme ylläpitämiseksi. Hetken päästä kerrottiin valtion velan määrän kohoavan  jopa 100 mrd euroon seuraavien muutaman vuoden aikana. Aikaa oli velkapuheisiin kulunut vain muutamia kuukausia siitä, kun oli vielä vähätelty kansalle, että hätää ei ole meillä juuri lainkaan.

Mitä huippukoulutetut Suomen Pankin analyytikot, eri tutkimuslaitosten talousasiantuntijat ja muut pankit tiesivätkään paljon aiemmin tästä tulevasta talouskäänteestä? Oliko tapahtumat tiedossa jo paljon aiemmin, kun nousuhuuma alkoi taittua? Varoitettiinko ihmisiä ajoissa kohta iskevästä taloustsunamista? Valveutuneet talouden harrastajat kenties tietävät, että asiat saattoivat olla jo ajoissa näköpiirissä.  Aiheesta löytyi hyvää tietoa muualta maailmalta sekä myös hyvää kirjallisuutta Suomestakin.

Kuinka syvässä vedessä Suomi ui?

Ihmisille uskoteltiin nykyisen laman alkumetreillä, että lamasta ei tule 1990-luvun alun kaltaista sukellusta. Kuitenkin jonkin ajan kuluttua annettiin jo ymmärtää, että ollaan sittenkin lähellä 1990-luvun tahtia. Jonkin ajan kuluttua olikin jo uutisointia, ettei tällaista ole koettu sitten 2. maailmansodan ja jotkut tahot vertaavat tilannetta tällä hetkellä jo jopa 1930-luvun lamaankin.

Aivan hetki sitten suomalainen  tv-lähetys uutisoi ulkomaankauppamme rajusta notkahduksesta, jollaista ei olla aiemmin koettu Suomen historiassa. Asiasta löytyy tietoa myös Tilastokeskuksesta. Tärkeimmät kauppakumppanimme kun ovat samanlaisessa, tai jopa pahemmassa talouden ahdingossa. Mikä siis on taloustilanteemme todellinen laita? Kuinka syvästä lamasta Suomessa on todellisuudessa kyse? Miten syvällä oikeasti uimme tulevaisuudessa?

Elämme nyt globaalissa maailmassa, jossa kaikki maat ovat kytkeytyneenä toisiinsa ja jossa USA:lla sekä sen valuutalla, dollarilla, on erittäin huomattava merkitys. Kaikki näyttää riippuvan USA:n pörssistä ja sen valuutasta. Jos dollari romahtaisi, miten kävisi muun maailman? Miten kävisi Suomen? Onko näin valtavasta talouden globaalista sukelluksesta ylipäätään mahdollisuuksia nousta?

Pankit toimivat aina, vai toimivatko sittenkään?

Talouksien pelastamiseksi on tärkeätä pelastaa myös pankit. Suomessa toimivien joidenkin pankkien on kerrottu järjestäneen maksullisia anteja osakkaille, joku on saanut tukirahoitusta muualta, jne. Medioissa kerrottiin kansalaisille lähinnä vasta jälkikäteen, kuinka pankkijärjestelmä  oli vaarassa luhistua maailmassa vuoden 2008 syksyllä. Suomalaispankit ovat nyt korottaneet lainamarginaalejaan reippaasti ja yritysluottojen saanti on vaikeutunut. Muualla Euroopassa tavallisella kuluttajallakin on jo suuria vaikeuksia saada lainaa asuntoon. Mediat uutisoivat odotettavissa olevista lähiajan luottotappioista suomalaispankeille. Jopa erään suomalaispankkimme emoyhtiöstä uutisoitiin hiljattain Suomessa, kuinka odotettavissa on Euroopan alueella useiden pankkien kaatumisia.

Ympäri Euroopan samaan aikaan pumpataan valtavia, tuhansien miljardien eurojen summia elvytysrahaa pankeille. Monissa Euroopan maissa tehdään nyt kiireisiä hätäohjelmia jättisuurien pankkien pelastamiseksi, näin mm. Espanjassa. Monien maiden pankit ovat ilmaisten lounaiden toivossa rahoittaneet hieman  liian huolettomasti joitakin kohteita, mm. Baltian maat. Nyt nämä sijoitukset ovat näyttäneet käänteisen puolensa ja pankkeja turvataan tavallisten veronmaksajien varoilla, esim. Ruotsissa. Hetki sitten Euroopan Keskuspankista uutisoitiin kuitenkin, ettei Euroopan alueella ole näköpiirissä luottolamaa.

Onko uutisointi pankkien toiminnasta ristiriitaista? Ketä pitäisi oikeasti uskoa? Jos ei ole ongelmia, miksi tarvitaan toistuvaa hätäapua? Jos medioissa puhutaan Euroopan alueella tulevista yritysten konkursseista ja valtavista asuntokuplien puhkeamisista, eikö se ole juuri myös osa luottolamaa? Mielestäni näissäkin on liikuteltu erittäin huomattavia rahasummia. Miten suomalaisten ihmisten pankkitalletusten olisi käynyt, jos pankkijärjestelmämme olisi viime syksynä romahtanut? Voiko rahavaransa pankkiin tallettanut ihminen/yritys olla nyt Suomessa turvallisin mielin talletuksiensa kanssa? Luottolama kun ei kerran uhkaa. Onko asia siis varma?

Uusi valmiuslaki valmistumassa

Maassamme on tämän jutun kirjoitushetkellä valmisteilla uusi valmiuslaki, joka on parhaillaan Eduskunnassa odottelemassa päätöstä asiasta (HE 3/2008). Lain nojalla eri viranomaisille taattaisiin laajat valtuudet toimia myös talousongelmien "uhatessa", kuten myös tautiepidemioiden aikana, vrt. sikainfluenssa. Laki antaisi mm. oikeuden kerätä ihmisiltä pois heidän, viestimensä, matkapuhelimensa ja tietokoneensa. Tarvittaessa myös mm. rahan liikkuvuutta pankkien asiakkaille voidaan säännöstellä rajuinkin toimenpitein.   Myös liikkumista ja kokoontumista sekä muita yhteiskunnan toimintoja voidaan lain puitteissa säännöstellä huomattavin keinoin. Uusi lakiehdotus kannattaa jokaisen lukea.
 
Hannu Hautakorpi

Sopivasti aiheeseen liittyen sattui Kulovalkeaa -blogissa tällainen silmään: Suomessa medialla liikaa valtaa? Alkuperäinen kommentoitu teksti Helsingin Sanomista on jo puolentoista vuoden takaa... Toinen asiaa myös sivuava juttu tuli juuri ulos Mitä olisi tutkittava -blogissa: toimittajat, poliitikot ja liikemiehet eivät ole täällä oikein luotettavia. Mitenkähän tuon uutisointi mahtaisi olla ;-)